Kirjablogejahan ei voi olla liikaa?
Niin ajattelinkin. Siksi tein tämän. (Tähänväliin mainittakoon, että kirjoitan muustakin kuin kirjoista)
Otin heti hyvin kunnianhimoisen tavoitteen (ainakin yhtä saamattomalle, kuin minä). Aion kirjoittaa edes lyhyen kommentin jokaisesta kirjasta, jonka luen. Elokuun loppuun käsittelen pääasiassa vuonna 2015 julkaistua suomalaista kirjallisuutta, koska olen päättänyt osallistua Aleksikseen. Suomalaisen kirjallisuuden kohdalla kerron jokaisesta teoksesta, mitä suomalaisen kirjallisuuden piirteitä kyseinen teos sisältää. Erästä kaunista kirjailijatarta lainatakseni nämä piirteet ovat :
• Kiintiöhomo- tai muu vähemmistöseksuaali*
• Takaumia ja/tai sijoittuu menneisyyteen**
• Yleinen masentavuus
Mikään näistä ei suinkaan tee teoksesta huonoa, mutta näitä vaan esiintyy huomattavan paljon suomalaisessa kirjallisuudessa.
Kuten sivupalkista näkyy, en ole tälle vuodelle paljoa lukenut. Netflix, ihmissuhteet ja huono ajankäytönsuunnittelu ovat tähän syynä. Nyt tein taas elämäntapamuutoksen ja palautin kirjat elämääni. Viimeksi olen kesällä lukenut kunnolla. Viime kesänä tein myös oman sivumäärällisen lukuennätykseni. Luin Diana Gabaldonin Matkantekijän päivässä. Pidin siitä kirjasta.
*Tällä en siis tarkoita mitä tahansa vähemmistöseksuaalia, vaan sellaista, jolla ei ole kirjan kannalta mitään merkitystä. Kirjoitan jaksaessani aiheesta kokonaisen postauksen.
**Yksi tai kaksi takaumaa ei tähän riitä. Jos Takaumia on huomattavan paljon, niin kirjan voi laittaa tähän luokkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti